Osallistuin Tilastokeskuksen ja Tietojohtaminen ry:n yhdessä järjestämään webinaariin Johdatko tiedolla vai luulolla? Tapahtumassa etsittiin vastauksia mielenkiintoisiin kysymyksiin ja kuultiin myös, mikä todellisuudessa tietojohtamisen tilanne on Suomessa.
Johdatko tiedolla vai luulolla - tapahtumassa etsittiin vastauksia mielenkiintoisiin kysymyksiin kuten, miten organisaatiossa syntyvää data voidaan hyödyntää tietojohtamisessa ja kehittääkö datatalous tietojohtamista. Näihin on helppo vastata: “Hyvin” ja “Kyllä”.
Itä-Suomen yliopiston professori Harri Laihonen valotti myös mielenkiintoisesti, millainen Suomessa todellisuudessa on tietojohtamisen tilanne. Hänen mukaansa erityisesti yrityksissä halutaan tällä hetkellä ymmärtää, millainen sisäinen organisaation tila niissä vallitsee ja myös Lean-ajattelu johtamisfilosofiana on jälleen nostamassa päätään.
Organisaation toiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden tekijöiden tarkastelusta ollaan puolestaan siirtymässä yhteiskunnalliselle tasolle, jossa tahto luoda yleistä hyvinvointia asettaa tietojohtamiselle uudenlaisia haasteita. Tiedolla johtamisen näkökulmasta on entistä tärkeämpää päättää, mitkä ovat niitä oikeita asioita, joihin johtamisessa kiinnitetään huomiota. Samalla tulisi kiinnittää huomiota päätöksentekoa tukeviin sovelluksiin: vastaavatko ne valittuihin kysymyksiin ja kehittyykö organisaation ajattelu oikeiden kysymysten ja saatujen tulosten analysoinnin perusteella. Päätöksenteon kulttuurin tulisi muuttua paremman tiedon pohjalta, muutoin data on arvotonta ja jää sovellusten tuottamiksi yksittäisiksi raporteiksi.

Yrityksen kyky jakaa tietoa on sen arvokkain aineeton resurssi, jonka avulla voidaan saavuttaa merkittävää kilpailukykyä markkinoilla. On ymmärrettävää, että aineeton pääoma organisaation resurssina koetaan hankalaksi sen arvon ja mitattavuuden haasteiden vuoksi. Samalla tiedetään, että oikein johdetun yhteisen organisaatiokielen ja sovittujen termistöjen kautta jäsenet luovat kyvykkyyttä luoda uutta aineetonta pääomaa ja jakaa tietoa. Organisaatiolla tulee olla aito motivaatio ja halu toimia uuden tiedon tuottamiseksi ja jakamiseksi sekä sisäisesti että sidosryhmille. Tiedolla johtaminen nähdäänkin aikaisempaa laajemmin tietotyön tuottavuus- ja hyvinvointitekijänä.
Yhteiskunnassamme on käynnissä historiallinen arvojen, eettisyyden ja sosiaalisen vastuullisuuden käsitteiden muutos. Lisääntyvä tietoisuus muuttaa tapaamme ajatella ja vaikuttaa arjen valintoihimme. Tiedolla johtaminen yhdistyy jatkuvasti yhä laajempiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin, kuten vastuullisuus sen kaikissa muodoissaan. Tällöin yrityksen on valittava, johdetaanko taloustiedolla vai tuodaanko mukaan hyvinvointiin liittyviä mittareita ja mitä sitten tehdään.
”Kyse ei ole vain tehokkuudesta, vaan laajemmin johtajuuden muutoksesta” Laihonen summaa.
Webinaarin lopuksi CGI:n tiedolla johtamisen konsultti Anna-Maija Moilanen kiteytti vielä tulevaisuuden seuraavista tietotarpeista: “Lisää valmiita päätösehdotuksia, reaalikaisuutta ja katse tulevaan”.
Käytännössä hänen mukaansa tämä tarkoittaa, että manuaalinen raportointityö poistuu. Tietoa yhdistellään useista eri tietolähteistä ja niistä tuotetaan sovellusten avulla automatisoituja raportteja. Ajantasaisempi tieto tuottaa parempaa ennustamista ja edistynyt analytiikka auttaa ymmärtämään ilmiöitä lukujen takana, joka vaatii asianmukaista tiedon ryhmittelyä. Datan aukottomuus ja läpinäkyvät laskentalaskentasäännöt ovat edellytys mittareiden luotettavuudelle. Organisaatiossa tapahtuva päätöksentekoon osallistaminen vaatii jäseniltään sekä teknistä osaamista, mutta myös liiketoimintaosaamista.
Tiedolla johtamisen ympärille tarvitaan siis enemmän avointa keskustelua ja enemmän osallistujia, jotta ei keksitä pyörää taas uudelleen.
Anne-Maria Hauhio - kirjoittaja työskentelee Visionbay Solutions Oy:ssä Service Managerina
Jos aihe kiinnostaa tarkemmin, tutustu oheisiin lähteisiin:
- Inkinen H., Kianto A., Vanhala M., Ritala P. (2017). Structure of intellectual capital – an international comparison. Accounting, Auditing and Accountability Journal, vol. 30, issue 5. pp. 1160-1183
- Lin Chieh-Peng (2007). To Share or Not to Share: Modeling Tacit Knowledge Sharing, Its Mediators and Antecedents. Journal of Business Ethics, pp 411 – 428
- Nahapiet, J., & Ghoshal, S. (1998). Social capital, intellectual capital, and the organizational advantage. Academy of Management Review, 23(2), 242–266